Viimeksi onnistuin painon pudotuksessani suhteellisen hyvin: innostuin liikunnasta, ruokavalio oli melko kunnossa, ja tuloksia syntyi (tosin hitaasti, mutta kuitenkin). Kompastuskivenä olivat liikunnassa liiallisuus, en pitänyt tarpeeksi lepopäiviä. Uskoisin, että se oli yksi syy, joka johti liikunnan lopettamiseen. Kävin liikaa samoilla tunneilla, ja kehoni oli koko ajan väsynyt. Ruuassa kompastuskivenä olivat makeat jutut ja muutenkin liialliset hiilihydraatit. Rakastan leipää, ja voisin syödä sitä melkein miten paljon vain. Karkkia kuluu, jos vain annan itselleni siihen luvan. Lämpimän ruuan jälkeen olisi pakko saada jotain makeaa... Tähän vielä lisätään jo lapsuudessa opittu lohtusyöminen: karkki lohduttaa, jos on paha mieli.
Nyt tiedän, mitä on tehtävä: ensin on vieroittauduttava karkista, se vaihe on nyt meneillään. Toistaiseksi sallin itselleni kevytjäätelön pieninä, satunnaisina annoksina sekä samoin esimerkiksi pullan, jos olen kaverin kanssa kahvilassa. Karkin himoa laannuttelen sokerittomilla mehukeitoilla (ne oikeasti toimii!) ja sokerittomilla juomilla. Pahin alkaa olla jo ohi, ja pian alkaa olla aika keksiä niille pullille korviketta. Kevytjäätelön sallin itselleni ainakin niin pitkään kuin helteitä riittää, ja voi olla, että senkin jälkeen. Täydellinen herkuttomuus ei onnistu, mutta karkin suhteen olen kuin alkoholisti: yksikin karkki voi laukaista riippuvuuden ja syömisen uudelleen. En syö välttämättä suuria määriä, 100 grammaa saattaa riittää hyvin, mutta syön usein, joskus päivittäinkin. Mutta nyt siis ei enää.
Ruokavalio on nyt jo melko terveellinen, mutta proteiinin osuutta pitäisi kasvattaa (rahka!) ja hiilihydraattien pienentää (se leipä...). Olen huomannut, että voin kokonaisvaltaisesti paremmin, jos syön leipää vain aamiaiseksi. Lisäksi pitäisi syödä enemmän kasviksia. Kun söin 600 g vihreää päivässä, alkoi olla työn takana saada kalorit täyteen kunnon ruuasta. Kunnollista ruokaa kun voi syödä yllättävän paljon jopa näillä kaloreilla... Kasvisten syöntiä lisäsin esimerkiksi kuumentamalla pussin pakastevihanneksia (porkkana, kukkakaali, sokeriherne tms.) pannulla ja lisäämällä joukkoon jotain mukavaa maustetta. Kävi hyvin kokonaisesta ateriasta.
Kitukuurit eivät ole minua varten, enkä myöskään usko täydelliseen rasvattomuuteen. Hyviä rasvoja pitää saada tarpeeksi! Karppaustakin olen miettinyt, mutta pelkään, että se menisi liialliseksi kikkailuksi jotenkin. Pienen kokoni takia peruskulutukseni on melko pieni, ja tarkoituksena olisikin syödä peruskulutuksen verran ja saada kalorivaje aikaan liikunnalla. Se riittää aluksi. Syksymmällä voi sitten ottaa sitä vajetta vähän syömisistäkin.
Ja saattaa muutenkin käydä niin, etten saa kuitenkaan, yrityksestä huolimatta, kaloreita täyteen, joten vajetta tulee lisää.
Aion liittyä uuden kodin lähistöllä sijaitsevaan kuntokeskukseen, ja viikko-ohjelmassa voisi olla esimerkiksi 2 x bodypump (sitä en olekaan kokeillut aiemmin! edellisessä kuntokeskuksessa ei ollut lisenssitunteja.), 1 x perinteisempi aerobic tai step, 1 x spinning. Vesijumppakin houkuttaisi, se menisi sellaisena palauttavana lajina. Aiemmat kokemukseni vesijumpasta ovat olleet enemmän sellaista tätien kanssa kellumista kuin kunnon liikuntaa, joten enpä tiedä, uskallanko.
Tavoitteena saada paino 52 kiloon jouluksi, ja kevään mittaan vielä kilo tai kaksi pois. Uskon kuitenkin enemmän peiliin ja mittanauhaan kuin vaakaan - tai ainakin yritän uskoa...
Tällä lähdetään liikkeelle!
MUOKS. Kuntosalilla käymme miehen kanssa yhdessä, nykyisin noin kerran viikossa, aiemmin useamminkin. En osaa laskea sitä "oikeaksi" liikunnaksi, kun ei kuitenkaan nosta sykettä niin kovin. Hyvää se kyllä tekee, ja kun tekee kunnon painoilla, näkyy tuloksiakin - ellei vain olisi niin paljon rasvaa lihasten päällä...
Nyt tiedän, mitä on tehtävä: ensin on vieroittauduttava karkista, se vaihe on nyt meneillään. Toistaiseksi sallin itselleni kevytjäätelön pieninä, satunnaisina annoksina sekä samoin esimerkiksi pullan, jos olen kaverin kanssa kahvilassa. Karkin himoa laannuttelen sokerittomilla mehukeitoilla (ne oikeasti toimii!) ja sokerittomilla juomilla. Pahin alkaa olla jo ohi, ja pian alkaa olla aika keksiä niille pullille korviketta. Kevytjäätelön sallin itselleni ainakin niin pitkään kuin helteitä riittää, ja voi olla, että senkin jälkeen. Täydellinen herkuttomuus ei onnistu, mutta karkin suhteen olen kuin alkoholisti: yksikin karkki voi laukaista riippuvuuden ja syömisen uudelleen. En syö välttämättä suuria määriä, 100 grammaa saattaa riittää hyvin, mutta syön usein, joskus päivittäinkin. Mutta nyt siis ei enää.
Ruokavalio on nyt jo melko terveellinen, mutta proteiinin osuutta pitäisi kasvattaa (rahka!) ja hiilihydraattien pienentää (se leipä...). Olen huomannut, että voin kokonaisvaltaisesti paremmin, jos syön leipää vain aamiaiseksi. Lisäksi pitäisi syödä enemmän kasviksia. Kun söin 600 g vihreää päivässä, alkoi olla työn takana saada kalorit täyteen kunnon ruuasta. Kunnollista ruokaa kun voi syödä yllättävän paljon jopa näillä kaloreilla... Kasvisten syöntiä lisäsin esimerkiksi kuumentamalla pussin pakastevihanneksia (porkkana, kukkakaali, sokeriherne tms.) pannulla ja lisäämällä joukkoon jotain mukavaa maustetta. Kävi hyvin kokonaisesta ateriasta.
Kitukuurit eivät ole minua varten, enkä myöskään usko täydelliseen rasvattomuuteen. Hyviä rasvoja pitää saada tarpeeksi! Karppaustakin olen miettinyt, mutta pelkään, että se menisi liialliseksi kikkailuksi jotenkin. Pienen kokoni takia peruskulutukseni on melko pieni, ja tarkoituksena olisikin syödä peruskulutuksen verran ja saada kalorivaje aikaan liikunnalla. Se riittää aluksi. Syksymmällä voi sitten ottaa sitä vajetta vähän syömisistäkin.
Ja saattaa muutenkin käydä niin, etten saa kuitenkaan, yrityksestä huolimatta, kaloreita täyteen, joten vajetta tulee lisää.
Aion liittyä uuden kodin lähistöllä sijaitsevaan kuntokeskukseen, ja viikko-ohjelmassa voisi olla esimerkiksi 2 x bodypump (sitä en olekaan kokeillut aiemmin! edellisessä kuntokeskuksessa ei ollut lisenssitunteja.), 1 x perinteisempi aerobic tai step, 1 x spinning. Vesijumppakin houkuttaisi, se menisi sellaisena palauttavana lajina. Aiemmat kokemukseni vesijumpasta ovat olleet enemmän sellaista tätien kanssa kellumista kuin kunnon liikuntaa, joten enpä tiedä, uskallanko.
Tavoitteena saada paino 52 kiloon jouluksi, ja kevään mittaan vielä kilo tai kaksi pois. Uskon kuitenkin enemmän peiliin ja mittanauhaan kuin vaakaan - tai ainakin yritän uskoa...
Tällä lähdetään liikkeelle!
MUOKS. Kuntosalilla käymme miehen kanssa yhdessä, nykyisin noin kerran viikossa, aiemmin useamminkin. En osaa laskea sitä "oikeaksi" liikunnaksi, kun ei kuitenkaan nosta sykettä niin kovin. Hyvää se kyllä tekee, ja kun tekee kunnon painoilla, näkyy tuloksiakin - ellei vain olisi niin paljon rasvaa lihasten päällä...
Kommentit