Blogini kommenttiosastolla on muutamaan otteeseen ilmennyt sana läheisriippuvuus. Joko joku on kysynyt, onko K:lla läheisriippuvuutta tai sitten joku on liittänyt sanan omaan elämäänsä. Listaan tähän nyt tukiasema.netin listan läheisriipuvuuden oireista:

Pakonomainen huolehtivuus ja riippuvuus
Kokemus siitä, että on vastuussa muista ihmisistä
Ahdistuksen, säälin tai syyllisyyden tunteminen muiden ongelmista
Tunne velvollisuudesta auttaa muita, muiden tarpeiden ennakointi,
miellyttämisenhalu
Toiminta omia toiveita ja ajatuksia vastaan
Ei osaa kieltäytyä, koska pelkää hylätyksi tulemista
Tunne siitä, että apua tarvitsevat hakeutuvat hänen luoksensa
Sitoutuminen muiden auttamiseen niin, että oma arkielämä kärsii
Puhuu paljon toisista ihmisistä, pohdiskelee muiden ongelmia ylenmäärin
Kaikki voimavarat menevät muista huolehtimiseen
Tyydytys tulee ihmissuhteista, vaikka ne toisivatkin tuskaa, ei kestä
yksinjäämistä
Huonon kohtelun sieto, marttyyrimainen käyttäytyminen

Heikko itsetunto ja luottamuksen puute
Oman itsensä jatkuva arvostelu, tunne siitä, että on huono ja erilainen ihminen
Muut eivät saa arvostella, arvostelua saattaa seurata raivonpuuska tai syvä
suuttumus
Toisaalta henkilö kyselee jatkuvasti, mitä mieltä muut hänestä ovat
Ei ota kehujakaan vastaan, mutta suuttuu, jos muut eivät kiittele ja kehu
Elää muiden elämien kautta, saa tyydytystä muiden onnistumisista
Pelko olla oma itsensä, elää tunteella omaa elämää
Ei tunnista tunteitaan ja tarpeitaan
Ei luota itseensä, tunteisiinsa eikä muihin ihmisiin

Sivustolla korostetaan, että joitain piirteitä näistä on lähes kaikilla ilman, että kyse olisi läheisriippuvuudesta.

Tunnistan K:sta heikon itsetunnon (oman itsensä jatkuva arvostelu, ei tunnista tunteitaan ja tarpeitaan), mutta en muita piirteitä. Nämä ovat ennemminkin liitettävissä masennukseen ja sen syihin kuin mihinkään muuhun. Itsestäni tunnistan pari huolehtimisen piirrettä (ahdistuksen, ja säälin tunteminen muiden ongelmista & tunne siitä, että apua tarvitsevat hakeutuvat luokse). Toisaalta apua tarvitsevat ehkä oikeastikin hakeutuvat luokseni, eikä empatiassa nähdäkseni ole mitään pahaa...

Toki meidän arkemme on toistaiseksi paljolti riippuvainen minun jaksamisestani. Ruokaa ei tule pöytään eikä pyykkejä pestyä, ellen minä jaksa. Mutta uskon (ja K. on myös itse niin sanonut), että jos hän haluaisi jostain syystä lähteä tästä suhteesta, eivät käytännön asiat häntä estäisi. Olemme yhdessä, koska kumpikin haluaa niin.